Some tutkijan työpaikkana

15.3.2018

Tieteentekijöille sosiaalinen media mahdollistaa uudella tavalla globaaleihin ja kansallisiin keskusteluihin osallistumisen ja tiedon jakamisen.

Mitä jos voisit osallistua tieteelliseen konferenssiin lentokoneesta, juhlaillalliselta tai samalla, kun istut kotona sohvalla ja katsot televisiota? Huhtikuussa 2017 joukko neurotieteilijöitä istui kymmenen tuntia Aalto-yliopiston tiloissa ja valvoi #brainTC-Twitter- tunnistetta. Kyseessä oli tieteellinen aivotutkimuskonferenssi, joka oli täysin virtuaalinen. Ihmiset osallistuivat siihen kuka mistäkin. Kaikki puheet ja keskustelut sijaitsivat #brainTC-tunnisteen alla. Virtuaalikonferenssi tavoitti järjestäjien mukaan maailmanlaajuisesti sosiaalisessa mediassa jopa puoli miljoonaa ihmistä.

Asiantuntijatyö digitalisoituu vauhdilla. Tiedonjako, kokoukset ja eri alojen sisäiset ja väliset keskustelut käydään yhä enemmän erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Tieteentekijöille sosiaalinen media on suuri mahdollisuus, koska se mahdollistaa aivan uudella tavalla globaaleihin ja kansallisiin keskusteluihin osallistumisen ja tiedon jakamisen sekä oman alan sisällä että sen ulkopuolella. Muutamalla klikkauksella voit saada viestisi niin Suomen pääministerin kuin australialaisen tutkijakollegan tietoon.

Twitter on hyvä kanava tutkijalle siksi, että se tavoittaa tätä nykyä globaalisti suuren joukon sekä tieteentekijöitä että päättäjiä, toimittajia, virkakuntaa ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Somekanavia on valtava määrä, joten tietenkään kaikkia ei voi ja kannata ottaa haltuun. Someen saa uppoamaan aikaa loputtomasti. Sen takia omia kanavia ja käyttöä kannattaa pohtia strategisesti.

Tässä kymmenen vinkkiä, joilla voit ryhdistää omaa Twitterin käyttöäsi. Twitter on hyvä kanava tutkijalle siksi, että se tavoittaa tätä nykyä globaalisti suuren joukon sekä tieteentekijöitä että päättäjiä, toimittajia, virkakuntaa ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia. Samassa kanavassa voi verkostoitua sekä akatemian sisällä että sen ulkopuolella.

1. Kirjaudu Twitteriin henkilönä, älä hankkeena

Tutkijan kannattaa kirjautua Twitteriin yksityishenkilönä, koska omilla kasvoilla esitetyt mielipiteet ovat paljon kiinnostavampia kuin geneeriseltä kuulostavan tutkimushankkeen nimissä tuotettu sisältö. Tutkimushankkeet ovat usein lyhyitä ja loppuvat aikanaan. Yleisön kasvatus on työlästä, joten tutkimushankkeen oman tilin luomisen sijaan on tehokkaampaa, valita hankkeelle hyvä hashtag ja käyttää sitä viestinnässä oman henkilökohtaisen tilisi kautta.

2. Mieti, mitä haluat saada aikaiseksi

Twitterin strateginen käyttö tarkoittaa sitä, että mietit, kenet somessa haluat tavoittaa, mitä haluat viestiä heille käyttäessäsi aikaa palvelussa ja millaisilla käyttötottumuksilla saavutat tavoitteesi, eli esimerkiksi millaisia twiittejä kannattaa kirjoittaa mihinkin aikaan viikosta. Voit asettaa tavoitteita esimerkiksi omalle ammatillisen verkoston laajentamiselle, käynnissä olevalle tutkimushankkeelle, yksittäiselle konferenssille tai vaikka työllistymisellesi väitöskirjan jälkeen.

3. Seuraa heitä, joiden huomion haluat saada

Menestys sosiaalisessa mediassa perustuu vuorovaikutukseen. Jos haluat, että ihmiset reagoivat julkaisuihin ja seuraavat sinua, on sinun usein tehtävä aloite. Käy seuraamassa niitä henkilöitä, joiden toivoisit seuraavan sinua. Huolehdi, että profiiliteksti on informatiivinen ja kasvokuva paikallaan.

4. Kartoita alalle tärkeät hashtagit ja käytä niitä

Omia kiinnostuksen kohteita on Twitterissä kätevää seurata asiasanojen eli hashtagien avulla. Ne ovat perusmuotoisia sanoja, joiden edessä on risuaita-merkki, kuten #biotalous, #ilmastonmuutos tai #turvallisuus. Tutkimushankkeelle on hyvä miettiä myös oma hashtag ja tarkistaa ennen sen käyttöönottoa, mitä sanalla jo löytyy Twitteristä. Hyvä hashtag on lyhyt ja informatiivinen.

5. Julkaise seuraajille hyödyllistä sisältöä

Jotta ihmiset kiinnostuvat viesteistä, julkaise materiaalia, joka on heistä hyödyllistä ja kiinnostavaa. Tiedon ei tarvitse olla itse tuotettua, vaan voit jakaa linkkejä artikkeleihin ja uudelleentwiitata muiden juttuja. Twitter on ennen kaikkea alusta sisältöjen jakamiselle.

6. Jaa asioita, joihin on helppo reagoida

Ihmiset pitävät sosiaalisessa mediassa kommentoimisesta, tykkäämisestä ja uudelleen jakamisesta, joten vuorovaikutusta muiden käyttäjien kanssa syntyy, kun sisältö on sellaista, että siihen on helppo reagoida. Aina voi myös kysyä esimerkiksi, mitä mieltä seuraajat ovat käsillä olevasta asiasta tai mitä sille pitäisi tehdä.

7. Suosi linkkejä ja kuvia

Käytä julkaisuissa mahdollisimman paljon kuvia ja linkkejä. Ne kiinnittävät tutkitusti ihmisten huomion ja saavat heidät reagoimaan. Kännykkäkuvat riittävät mainiosti.

8. Asiantuntija voi hyvin twiitata vapaa-aikaan tai politiikkaan liittyen

Twitterissä tutkija saa ja hänen kannattaa jakaa ja kommentoida julkaisuja, jotka eivät liity tiukasti omaan tutkimusaiheeseen. Tutkijana voi siis hyvin kommentoida illalla Euroviisuja tai MM-lätkää ja päivällä twiitata tieteellisestä konferenssista.

9. Twitter on kestävyyslaji

Jotta Twitteristä saa hyödyn irti, sitä pitää käyttää säännöllisesti ja jonkin aikaa. Seuraajia kertyy usein verkkaisesti. Jos et julkaise mitään, ihmiset eivät huomaa sinua. Twitter kannattaa ujuttaa päivärutiineihin esimerkiksi aamubussiin, lounastauolle tai palaverien alun odotteluhetkiin. Säännöllinen kymmenen minuutin käyttö päivittäin tuottaa jo parempia tuloksia kuin tunti kerran kahdessa viikossa.

10. Muista, että kaikki harjoittelevat ja mokaaminen on tosi vaikeaa

Sosiaalista mediaa oppii käyttämään käyttämällä. Taidot ja seuraajamäärä kehittyvät usein samassa tahdissa. Mokaaminen on erittäin vaikeaa, ellei kirjoita jotain rikollis-seksistis-rasistista. Sosiaalisen median palvelut kehittyvät kaiken aikaa niin nopeasti, että jo viesintäasiantuntijoilla on täysi työ pysyä mukana kaikissa käänteissä. Ei siis huolta, etteikö asiantuntijana sosiaalisessa mediassa pärjäisi, koska kaikki ammattikäyttäjistä aloittelijoihin harjoittelevat jatkuvasti.

Jutussa esitelty lista on mukaeltu huhtikuussa 2018 ilmestyvästä Tutkimuksesta toimintaan – tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen -kirjassa (ArtHouse) esitetystä listasta.

Maria Ruuska on johtava viestintäasiantuntija ja perustaja Kaskas Mediassa.


Lisätietoja:

Kuuden twiitin konferenssipuhe: http://kaskasmedia.fi/kuuden-twiitin-konferenssipuhe

Sinua saattaisi kiinnostaa myös