Tälle sivulle on kerätty Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan toiminnan yhteydessä syntyneitä ja siihen liittyviä julkaisuja, raportteja ja muuta aineistoa.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoilla on pitkät perinteet. Ajatus kansantajuisen tiedon palkitsemisesta syntyi jo 1800-luvulla. Nykyisessä muodossaan palkintoja on jaettu vuodesta 1968.
Ensimmäinen palkinto jäi jakamatta
Tiedonjulkistamisen
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot nostavat esiin tekijöitä ja tekoja, jotka tuovat tietoa kaikkien saataville, lisäävät ymmärrystä ja herättävät yhteiskunnallista keskustelua. Mikä parasta, kuka tahansa voi ehdottaa palkittavia!
Tiedonjulkistamisen
Tiedejulkaisemisessa elää vahvana näkemys, että työnjako on selkeä sisältöä tuottavan tutkijan ja kielen laatua tuottavan kieliasiantuntijan välillä. Sisältö ja kielen laatu on kuitenkin vaikeaa erottaa toisistaan.
Avoimuus on valttia myös koronaviruksen torjunnassa. Koronavirusepidemia on saanut tutkijayhteisön tuottamaan ja jakamaan tietoa nopeasti ja tehokkaasti.
Jos tutkitulla tiedolla halutaan vaikuttaa, täytyy viestijän tai tutkijan ottaa huomioon yleisönsä näkemykset ja maailmankuva. Ne eivät selviä vain tiedottamalla vaan käymällä vuoropuhelua yleisön kanssa.
”Jos tiedettä halutaan viedä yhteiskuntaan, siihen pitää panostaa ja se pitää nostaa tekemisen ytimeen” toteaa Suomen ensimmäinen tiedetuottaja Marika Ahlavuo Rakennetun ympäristön mittaamisen ja mallintamisen instituutista (MeMo).
Torstaina 5.12.2019 käynnistettiin kansanedustajien ja tutkijoiden kummitoiminta. Toiminnassa tärkeää on parin keskusteleva vuorovaikutus ja toiselta oppiminen.
Sarjassa julkaistaan tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen, vastuullisuuteen, saavutettavuuteen, tiedeviestintään sekä tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä julkaisuja.