Vastuullisen tieteen sanasto

Anastaminen (misappropriation)

Anastaminen on vilppiä, ja sillä tarkoitetaan toisen henkilön tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai -aineiston oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä.

 

Avoin tiede (open science)

Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate. Avoin tiede ei ole vain kokoelma keinoja ja suosituksia,
vaan tutkimuskulttuurin muutosprosessi. Avoimen tieteen peruspilareita ovat avoin julkaiseminen, avoimet aineistot ja avoin tiedeyhteisö.

 

Avoin yhteiskirjoittajuus tai -tekijyys (open co-authorship, open collaborative writing)

Avoimessa yhteiskirjoittamisessa tutkimusjulkaisua työstetään usean tutkijan voimin yhteistyönä avoimesti verkossa. Usein kaikki tekijät saavat nimensä tekijäluetteloon.

 

Bioetiikka (bioethics)

Bioetiikka tutkii biotieteisiin, lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon liittyviä eettisiä kysymyksiä.

 

Biotekniikan neuvottelukunta BTNK (Advisory Board on Biotechnology)

BTNK on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava asiantuntijaelin bio- ja geenitekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Neuvottelukunta pyrkii edistämään biotekniikan ja erityisesti geenitekniikan alalla viranomaisten, alan tutkijoiden ja toiminnanharjoittajien yhteistyötä ja seuraa geenitekniikan kehitystä, tutkimusta ja terveys- ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi tehtävänä on seurata ja edistää biotekniikkaa koskevaa kansainvälistä yhteistyötä sekä geenitekniikan eettisten näkökohtien huomioon ottamista. BTNK on laatinut oman biosanastonsa.

 

Geenitekniikan lautakunta GTLK (Board for Gene Technology)

GTLK on geenitekniikkalain mukainen viranomainen, joka käsittelee geenitekniikan käytön säätelyyn liittyviä asioita. Geenitekniikkalain tavoitteena on suojella ihmisen ja eläinten terveyttä ja ympäristöä muuntogeenisten eliöiden (GMO) mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta. Lautakunta käsittelee geenimuunnollisten organismien käytöstä tehtävät ilmoitukset ja hakemukset.

 

Haamukirjoittaja tai -tekijä (ghost author, ghost writer)

Termillä voidaan tarkoittaa kahta asiaa: Haamukirjoittajalla tai -tekijällä voidaan tarkoittaa sovitusti toisen henkilön puolesta kirjoittavaa, nimettömäksi jäävää tekijää. Joskus termillä myös viitataan henkilöön, joka tutkimuspanoksensa puolesta tulisi merkitä tekijäksi, mutta jonka nimi puuttuu luettelosta. Kumpikaan käytäntö ei ole hyvän tieteellisen käytännön mukaista. Ks. myös medical writer.

 

HTK, hyvä tieteellinen käytäntö (responsible conduct of research, RCR)

HTK on lyhenne ilmaisusta hyvä tieteellinen käytäntö. Se tarkoittaa tiedeyhteisön hyväksymiä toimintatapoja, kuten rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa, eettisiä tiedonhankintamenetelmiä sekä toisten tutkijoiden työn kunnioittamista. TENK on laatinut yhdessä tiedeyhteisön kanssa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa eli HTK-ohjeen.

 

Itsensä plagiointi (autoplagiarism, self-plagiarism)

Itsensä plagiointi tai itseplagiointi on hyvän tieteellisen käytännön loukkaus ja sillä tarkoitetaan samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina. On kuitenkin täysin sallittua käyttää omaa, aiemmin julkaistua tekstiä toistamiseen, jos sen yhteydessä tavalla tai toisella viittaa tai mainitsee, missä kyseistä tekstiä on aikaisemmin käyttänyt tai se on julkaissut. Myös omaan julkaistuun teokseen tulee viitata samoilla ehdoin kuin muiden tutkimuksiin (ks. plagionti) ja asia on huomioitava myös ansio- ja julkaisuluettelossa. 

Jos epäillään, että tutkija paisuttelee tai vääristelee ansioitaan ansioluettelossa, muissa hakuasiakirjoissa tai niiden käännöksissä, voidaan asia käsitellä tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti epäilynä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta.

 

Julkaisufoorumi (Publication forum)

Julkaisufoorumi (JUFO) on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva kotimainen luokitusjärjestelmä.

 

Lahjakirjoittaminen tai -tekijyys (gift/honorary/guest authorship)

Lahjakirjoittaminen tai -tekijyys viittaa käytäntöön, jossa tekijyys ”annetaan lahjaksi” henkilölle, joka ei tosiasiassa ole osallistunut julkaistavan tutkimuksen tekoon kirjoittajalistassa mainitsemisen oikeuttavalla panoksella. Toisinaan lahja annetaan vastalahjan toivossa, mutta aina lahjan saaja ei edes tiedä asiasta, ja hänen nimensä lisätään kirjoittajaluetteloon ainoastaan nostamaan julkaisun tieteellistä arvoa. Toisinaan tilanteeseen liittyy valta-asetelma esimerkiksi jatko-opiskelijan ja senioritutkijan välillä.

Tekijyyden lahjoittaminen ei ole hyvän tieteellisen käytännön mukaista. On tärkeää tiedostaa, että henkilöt, jotka merkitään julkaisun kirjoittajaluetteloon, ovat vastuussa sen sisällöstä silloinkin, jos epäillään HTK-loukkausta.

 

Medical writer

Termillä viitataan erityisestä lääketieteellisessä tutkimuksessa käytettyyn kirjoittajaan, joka toimii käsikirjoituksen teknisenä toimittajana. Hän ei yleensä ole osallistunut tutkimuksen tekoon muulla panoksella eikä häntä mainita tekijänä.

 

Merkittävä panos (substantial contribution)

Monet tekijyysohjeet suosittavat, että oikeus mainintaan kirjoittajaluettelossa syntyy ainoastaan, mikäli panos tutkimuksen tekoon on ollut merkittävää (substantial). Määritelmät tästä kuitenkin vaihtelevat tieteenalakohtaisesti. Tietyille aloille on tyypillistä, että ainoastaan julkaisun varsinainen kirjoittaminen oikeuttaa nimen lisäämiseen kirjoittajalistaan, toisilla esimerkiksi aineiston hankitaan, analyysiin, aiheen ideointiin tai tutkimusprosessiin liittyvä työ edellyttää mainintaa kirjoittajaluettelossa. Joillakin aloilla henkilön panos voidaan katsoa merkittäväksi, mikäli hänen kokemuksensa, tietonsa, taitonsa tai muu luova panoksensa on saanut aikaan julkaisussa esiteltävän tieteellisen löydön.

 

Piittaamattomuus (disregard for the responsible conduct of research)

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä luokitellaan Suomessa HTK-loukkaukseksi. Se ilmenee törkeinä laiminlyönteinä (gross negligence) ja holtittomuutena tutkimustyön eri vaiheissa.

 

Pilliin puhaltaminen (whistleblowing)

Pilliin puhaltamisella kuvataan rikkeistä raportointia ja väärinkäytösten paljastamista. Pilliin puhaltamista voi tapahtua kaikilla aloilla, mutta tutkimusetiikassa pilliinpuhaltaja on henkilö, joka raportoi epäilyksen hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista.

 

Plagiointi (plagiarism)

Plagiointi on vilppiä. Plagioinnilla eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi, jota ei asianmukaisen viittauksen avulla osoiteta oikealle tekijälle.

 

Saalistavat julkaisut (predatory publications)

Saalistavilla julkaisuilla viitataan lehtiin ja muihin julkaisuihin, jotka esiintyvät tieteellisinä, mutta laiminlyövät tiedekustantajalle kuuluvan vastuun esimerkiksi vertaisarvioinnista. Toiminta perustuu aggressiiviseen markkinointiin ja kirjoittajilta perittäviin maksuihin.

 

Sidonnaisuudet (conflicts of interest)

Rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet on ilmoitettava tutkimukseen osallistuville ja ne myös raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Tutkijat myös pidättäytyvät kaikista tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä arviointi- ja päätöksentekotilanteista, jos on syytä epäillä heidän olevan esteellisiä.

 

Tasapuolisuusharha (false balance)

Tasapuolisuusharha syntyy silloin, kun media asettaa rinnakkain näennäisesti samanarvoisiksi kaksi asiantuntijaa, joiden tieto on keskenään vertailukelvottomin menetelmin hankittua.

 

Tekijänoikeus (copyright)

Tekijänoikeudellinen tekijyys-käsite on sidottu teoksen muotoon. Alkuperäinen tekijä on se, joka on luovalla panoksellaan vaikuttanut teoksen, esimerkiksi julkaisun tai taideteoksen syntymiseen ulkoisesti havaittavaan muotoon (Tekijänoikeuslaki 1 §). Tekijyydestä voidaan tekijänoikeuslain mukaan pitkälti sopia. Koska tekijänoikeus suojaa teoksen muotoa, ei abstraktille idealle yleensä saa teossuojaa tekijänoikeuden kautta. Tutkimusetiikan näkökulmasta tekijyys kuitenkin ulottuu muodon lisäksi myös teoksen sisältöön ja ideaan. Esimerkiksi tutkimusidean tai julkaistun tekstin lainaaminen ilman viittausta alkuperäislähteeseen voidaan katsoa anastukseksi tai plagioinniksi, myös silloin, kun lainaus ei ole sanasta sanaan alkuperäislähteestä kopioitu.

 

Tiedeviestintä (science communication)

Tiedeviestintä on tietoa tieteestä. Se on tiedeyhteisöjen sisäistä ja ulkoista tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta tutkimuksesta saadusta tiedosta, tutkimustuloksista, tieteellisestä ajatusmaailmasta ja metodeista sekä tieteenalojen teoreettisesta pohjasta.

 

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta TJNK (The Committee for Public Information in Finland)

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä. TJNK yhdessä tutkimuseettisen neuvottelukunnan kanssa tuottaa tätä sivustoa.

 

Tietoon perustuva suostumus (informed consent)

Tietoon perustuva suostumus on sekä lääketieteessä että ihmistieteessä käytetty periaate, jonka mukaan ihmisiä ei saa ottaa tieteellisiin kokeisiin ilman, että ihmiseltä on hankittu (yleensä kirjallinen) suostumus niin, että koehenkilö ymmärtää kokeen merkityksen riskeineen ja tietää, mihin häneltä kerättyjä tietoja käytetään. Jos tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta poiketaan, tarvitaan aina tutkimuseettisen toimikunnan ennakkoarviointilausunto.

 

Tilaustutkimus (commissioned research)

Tilaustutkimus on yliopistojen harjoittamaa liiketoimintaa, jossa tutkimuksen toimeksiantaja tilaa yliopistolta tutkimuksen. Usein kyseessä on soveltavaa tutkimusta tai toimeksiantajan tuotteen tuotekehitystyötä.

 

Toimittajuus

TENKin mukaan toimittajuuteen voi liittyä sekä tekstin tekninen muokkaus että sisällöllinen tai tieteellinen kontribuutio. Tieteellisten kokoomateosten yhteydessä tulee tapauskohtaisesti sopia, mahdollisesti jo hankkeen alkaessa, millainen edellyttää henkilön merkitsemistä joko toimittajaksi, päätoimittajaksi tai toimituskunnan jäseneksi tai että hänen työpanoksensa huomioidaan esimerkiksi kiitoksissa (acknowledgements).

 

Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK (Finnish National Board on Research Integrity TENK)

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä, edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta Suomessa sekä seuraa alan kansainvälistä kehitystä. TENK yhdessä tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kanssa tuottaa tätä sivustoa.

 

Yhteyskirjoittaja tai -tekijä (corresponding author)

Yhteyskirjoittajalla viitataan henkilöön, joka hoitaa kanssakäymisen julkaisijan kanssa. Hänen yhteystietonsa ovat julkaistun artikkelin yhteydessä ja on hänen vastuullaan, että tieto kulkee julkaisijan ja muiden tekijöiden välillä.

 

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA (National Committee on Medical Research Ethics TUKIJA)

Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan TUKIJAn tehtävänä on toimia tutkimuseettisten kysymysten asiantuntijana sekä tukea alueellisia eettisiä toimikuntia lääketieteellistä tutkimusta koskevissa periaatteellisissa eettisissä kysymyksissä ja näitä koskevan koulutuksen järjestämisessä.

 

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE (The National Advisory Board on Social Welfare and Health Care Ethics ETENE)

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn tehtävänä on käsitellä sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia. Neuvottelukunta tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja asiantuntija-apua, herättää yhteiskunnallista keskustelua sekä välittää tietoa sosiaali- ja terveysalan kansallisista ja kansainvälisistä eettisistä kysymyksistä.

 

Vastaava kirjoittaja tai tekijä (guarantor)

Vastaavalla kirjoittajalla tai tekijällä viitataan tekijään, joka ottaa yleisen vastuun koko julkaisun sisällöstä. Vastaava kirjoittaja tai tekijä on erityisen tärkeä monitieteisessä tai muutoin laajoissa yhteisjulkaisuissa, jossa yksittäisten tutkijoiden ei voi olettaa voivan arvioida kaikkien tekijöiden osuutta. Useimmiten roolin ottaa tutkimusryhmän johtaja tai joku toinen senioriasemassa oleva tutkija.

 

Vilppi (research misconduct)

Vilppi tieteellisessä toiminnassa merkitsee tiedeyhteisön ja usein myös päätöksentekijöiden harhauttamista. Se on väärien tietojen tai tulosten esittämistä tiedeyhteisölle tai niiden levittämistä esimerkiksi julkaisussa, tieteellisessä kokouksessa pidettävässä esitelmässä, julkaistavaksi tarkoitetussa käsikirjoituksessa, oppimateriaalissa tai rahoitushakemuksessa. Vilppiä on myös toisten tutkijoiden tekemän työn anastaminen tai esittäminen omana tutkimuksena.

 

Vertaisarviontitunnus (peer-review label)

Vertaisarviointitunnus on Tieteellisten seurain valtuuskunnan rekisteröimä tavaramerkki, jolla suomalaiset tiedekustantajat voivat merkitä julkaisemansa tieteellisen ennakkoarvioinnin läpikäyneet artikkelit ja kirjat. Tunnus kertoo, että kyseisen julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti.

Tulostettava sivu
suomi