Vain saavutettava tieto kuuluu kaikille

19.6.2019

Vastuullinen tiede -toimitus

Vain saavutettava tieto kuuluu kaikille

Saavutettavien sisältöjen ja palvelujen tuottaminen on kaikkien etu – mutta myös laissa määritetty vaatimus.

Saavutettavuus ja esteettömyys ovat sanoja, joilla kuvataan mahdollisuutta päästä osalliseksi.  Esteettömyyttä käytetään yleensä silloin, kun puhutaan fyysisestä ympäristöstä – esimerkiksi asumisesta ja liikkumisesta. Saavutettavuudesta taas puhutaan silloin, kun kyse on verkkopalveluista ja julkaisuista – mutta myös ilmapiiristä ja asenteista.

Asenne onkin mielekäs suunta lähestyä saavutettavuutta. Saavutettavuus huomioi ihmisten moninaisuuden. Kyse ei ole tiettyjen ryhmien erikoiskohtelusta, vaan lähtökohdasta, että meillä kaikilla on erilaisia tilanteita, tarpeita ja rajoitteita toiminnassamme. Nämä tarpeet voivat olla tilapäisiä tai pysyviä. Kaikkien ”ryhmien” sisälläkään tarpeet ja rajoitteet eivät ole samoja. Saavutettavuus esimerkiksi palvelujen helppokäyttöisyytenä ja ymmärrettävänä tekstinä palvelee ihan jokaista.

Kyse ei ole tiettyjen ryhmien erikoiskohtelusta, vaan lähtökohdasta, että meillä kaikilla on erilaisia tilanteita, tarpeita ja rajoitteita toiminnassamme.

Saavutettavuus koostuu sekä teknisestä että sisällöllisestä saavutettavuudesta. Tekninen saavutettavuus takaa, että verkkopalvelua voi käyttää esimerkiksi ruudunlukuohjelmien tai pelkän näppäimistön avulla. Verkkopalvelun rakenteen ja käyttöliittymän täytyy olla suunniteltu niin, että navigointi sivulla on käyttäjän näkökulmasta helppoa.

Tekninen saavutettavuus on yleensä käytännössä niiden vastuulla, jotka suunnittelevat ja toteuttavat verkkopalvelun. Saavutettavuuden osaamista ja huomioimista täytyykin muistaa vaatia, kun uusia palveluja tai sivustoja tilataan. Saavutettavuus on palveluntarjoajan vastuulla.

Myös esimerkiksi kyselyt ja lomakkeet on tehtävissä saavutettaviksi, samoin mobiili- ja tablettiversiot sivuistoista ja palveluista. Käyttöliittymän suunnittelussa tärkeää on palvelun testaaminen moninaisella joukolla ja aikaisessa vaiheessa, jotta palvelusta ja sivustosta saadaan mahdollisimman helposti käytettävä.

Teknisen puolen lisäksi saavutettavuuteen liittyy myös saavutettava sisältö, eli sisältö, joka avautuu mahdollisimman monelle käyttäjälle. Tekstin täytyy olla ymmärrettävää ja selkeää. Tietoa voi olla hyvä tarjoilla myös muussa muodossa kuin vain tekstinä, kuten videoina tai kuvina, mutta myös niistä on syytä tehdä saavutettavia.

Mitkä ovat saavutettavuuden kriteerit – entä saavutettavuusdirektiivi?

Mikä sitten on saavutettavaa? Kriteerit saavutettavalle verkkosisällölle perustellaan niin kutsutussa WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines -ohjeistossa. Tällä hetkellä ohjeistosta on käytössä versio numero 2.1, eli puhutaan WCAG 2.1. -ohjeistosta. Ohjeiston teksti itsessään on hyvin teknistä ja tarkoitettukin nimenomaan verkkosivujen tekniseen kehittämiseen. Siitä on kuitenkin saatavilla yleistajuistettuja tiivistelmiä, joista yhteen löytyy linkki tämän kirjoituksen lopusta. Uusimman eli 2.1.-ohjeistuksen virallinen käännös on valmistumassa.

Suomessa astui voimaan 1.4.2019 laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Se noudattaa Euroopan unionin saavutettavuusdirektiiviä. Myös muu lainsäädäntö ohjailee saavutettavuutta: esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki ja hankintalaki ovat jo kauan ennen saavutettavuusdirektiiviä velvoittaneet huomioimaan erilaisten ihmisten tarpeet ja kohtelemaan heitä silti yhdenvertaisesti. Vaikkei saavutettavuus ole uusi tarve, erityisesti saavutettavuusdirektiivi on nostanut sen nyt valokeilaan. Lainsäädäntö huolehtii, että palvelujen ja tiedostojen tekeminen saavutettavaksi ei ole vain asiaan vihkiytyneiden vastuulla, vaan kaikkien organisaatioiden on otettava velvoitteensa tosissaan.

Laki velvoittaa esimerkiksi viranomaisia ja julkisoikeudellisia organisaatiota, myös yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osin myös yksityistä sektoria. Sen piiriin kuuluvat esimerkiksi viranomaiset ja julkisoikeudelliset organisaatiot, myös yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Näiden toimijoiden sivustojen, verkkopalveluiden ja julkaisujen on oltava saavutettavia tiettyjen siirtymäaikojen puitteissa.

Kaikkien niiden organisaatioiden, joita laki koskee, on laitettava nähtäville samojen siirtymäaikojen puitteissa niin kutsuttu saavutettavuusseloste. Selosteesta on selvittävä muun muassa, miten hyvin palvelu on saavutettava, ja siinä on kerrottava, miksi palvelu ei ehkä kaikilta osin ole saavutettava. Kaikilla on oikeus antaa palautetta huonosti saavutettavista palveluista. Jos palautteeseen ei vastata tyydyttävästi, selvityspyynnön tai kantelun voi tehdä aluehallintovirastoon.  

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo lain saavutettavuusvaatimusten toteutumista Suomessa. Sen ylläpitämillä saavutettavuusvaatimukset.fi-sivuilla todetaan saavutettavuusvaatimusten tarkemmista kriteereistä näin:

”Se, miten näistä sisällöistä ja toiminnallisuuksista tehdään saavutettavuusvaatimusten mukaisia, riippuu sisällöstä.

Esimerkiksi tekstissä pitäisi ottaa huomioon selkeä, looginen otsikointi. Kielen pitäisi olla ymmärrettävää. Kuville ja infograafeille pitää antaa vaihtoehtoinen kuvaus, ja videot pitää tekstittää. Sivuilla pitää voida navigoida ja toimia esimerkiksi myös pelkän näppäimistön avulla. Pdf- ja word-tiedostoissa pitää huomioida monia asioita, mm. värikontrastit, otsikoinnit ja kuvien vaihtoehtoiset tekstit.”

Saavutettavuus koskee myös julkaistuja tiedostoja. 

Saavutettavuus koskee myös julkaistuja tiedostoja. Tavallisesti käytössä olevilla toimisto-ohjelmilla on omat palvelunsa, joilla tiedostot saadaan tehtyä saavutettaviksi. Aluehallintovirasto katsoo, että näiden ohjelmien mukaan saavutettavaksi tehdyt tiedostot ovat riittävän saavutettavia. Ohjeita saavutettavien tekstitiedostojen, pdf-tiedostojen ja PowerPoint-esitysten tekoon löydät jutun lopuksi listatuista linkeistä. Kyseessä on taito, joka kannattaa opetella, jolloin tiedostot tulevat jo luomisvaiheessa tehtyä kunnolla saavutettaviksi, eikä niitä tarvitse korjailla jälkikäteen.

Saavutettavuus läpäisee kaiken toiminnan

Jos saavutettavuuden huomioiminen tuntuu työläältä, kannattaa asiaa lähestyä kriteerien, lainsäädännön ja pakon sijaan toisenlaisella asenteella. Miksi ihmeessä tehdä palveluita tai tuottaa tietoa kaikille, jos ne eivät edes lähtökohtaisesti ole kaikkien käytettävissä ja saatavilla? Näin on tyypillisesti vaikkapa pdf-tiedostojen kanssa. Jos pdf on luotu saavutettavuuden kannalta väärin, eli esimerkiksi tallennettu tulostusominaisuutta käyttämällä, sen sisällöstä ei välity yhtään mitään ruudunlukuohjelmaa käyttävälle henkilölle. Tieto, joka ei ole saavutettavaa, ei ole myöskään vaikuttavaa.

Tieto, joka ei ole saavutettavaa, ei ole myöskään vaikuttavaa.

Saavutettavuuteen saattaa kannustaa sekin, että saavutettava verkkosisältö on hakukoneoptimoitua. Kun palvelut toimivat ja tieto löytyy helposti, tuen tarve ja yhteydenotot oletettavasti vähenevät, mikä sekin kannustaa saavutettavuuden huomioimiseen.

Keskeistä on halu ottaa saavutettavuus kaikessa toiminnassa läpileikkaavasti huomioon ja pyrkiä koko ajan paremmin saavutettavan sisällön tarjoamiseen. Se vaatii jonkin verran uusien taitojen ja tietojen opettelua sekä niiden päivittämistä jatkossakin.

Täydellisen valmiiksi työssä ei tule. Sen sijaan tärkeämpää on oikeaan suuntaan meneminen. Joskus jopa erilaisten käyttäjien tarpeet ovat keskenään sen verran ristiriitaisia, että ei ole helppo sanoa, millainen ratkaisu saavutettavuuden kannalta on parhain. Tekniikka ja sovellukset kehittyvät ja niiden myötä myös kriteerit siitä, mikä on saavutettavaa. Tietoa ja asiantuntemusta asiasta on kuitenkin saatavilla – aloittaa kannattaa vaikka tämän jutun loppuun listatuista linkeistä.

Vastuullinen tiede -sivuston takana olevat tahot opettelevat ottamaan saavutettavuutta huomioon siinä, missä muutkin. Tiedämme, ettei sivustomme ole etenkään teknisesti kaikilta osin saavutettava. Opettelemme koko ajan lisää ja uudistuksia on luvassa. Kuulemme myös mielellämme käyttäjiltämme palautetta, kuinka sivustomme voisi palvella mahdollisimman suurta joukkoa.


Lisää luettavaa:

Yleisesti saavutettavuudesta:

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuottamat Saavutettavuusvaatimukset-sivut: www.saavutettavuusvaatimukset.fi
Asiantuntijakeskus Celian tuottamat Saavutettavasti-sivut: www.saavutettavasti.fi
Kehitysvammaliiton tuottaman Papunet-verkkopalvelun saavutettavuus-sivut: https://papunet.net/saavutettavuus
Kulttuuria kaikille -hankkeen ohjeita saavutettavuudesta ja esteettömyydestä: http://www.kulttuuriakaikille.fi/saavutettavuus

WCAG-ohjeistus:

WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines: https://www.w3.org/TR/WCAG21/
Tiivistetty suomennos WCAG 2.1. -ohjeistuksesta: https://papunet.net/saavutettavuus/wcag-21-ohjeet
WCAG 2.0 -ohjeistuksen virallinen käännös: http://www.w3c.tut.fi/translations/tr/2010/CAT-WCAG20-20101209/

Lainsäädäntö:

Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi suomeksi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016L2102&from=FI
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

Tulostettava sivu